Krematoriosäätiö
Vainajan saa tuhkata vain siihen Lääninhallituksen hyväksymä krematorio.
Krematoriouuni on pitkälle kehitetty ja varta vasten tarkoitukseensa rakennettu. Uuni esilämmitetään korkeaan lämpötilaan. Hietaniemen krematoriossa tähän käytetään maakaasua, muualla Suomessa kevyttä polttoöljyä.
Lämmityspoltin sammutetaan ennen kuin vainaja viedään arkussaan uuniin. Ajatuksena on että liekkiä ei suunnata vainajaan, vaan uunin kuumuudessa syttyy arkku palamaan itsestään ja nostaa lämpötilaa edelleen.
Ainoastaan ilmaa puhalletaan uuniin. Tämän vuoksi ei puhuta enää ruumiin polttamisesta vaan tuhkaamisesta. Ruumista ei polteta aktiivisesti vaan vainaja palaa arkun kanssa tunnista puoleentoista tuntiin.
Arkulla on tärkeä merkityksensä ja Suomessa krematoriot eivät vastaanota vainajia ilman arkkua. Arkku suo vainajalle intimiteettisuojan ja se valitaan yleensä sopimaan vainajan persoonallisuutta.
Tuhkausprosessin jälkeen tuhka jäähtyy ennen kuin se viedään ruostumattomassa teräsastiassa tuhkankäsittelykoneeseen, joka erottaa arkun ruuvit ja naulat tuhkasta. Tuhka valuu koneessa suoraan uurnaan joka suljetaan. Koko prosessi tapahtuu kenenkään koskematta vainajaan tai tuhkaan.
Tuhkausprosessi on pitkälti sama kemiallinen hapettumisprosessi, mikä tapahtuu kun vainaja haudataan maahan, mutta huomattavasti nopeampi. Kaikki orgaaninen aine palaa pois ja liittyy luonnon kiertokulkuun; jäljelle jää vain luustosta peräisin olevat epäorgaaniset aineet.
Kermatoriosäätiö
Hietaniemen krematoriorakennus edustaa tyylipuhdasta ns. 1920-luvun klassismia. Arkkitehtinä toimi Bertel Liljeqvist. Rakennuksessa on kaksi hautauskappelia: iso ja uusi pieni. Näissä tiloissa voidaan viettää kaikkien uskontokuntien hautajaisia, kuten myös uskonnottomien. On myös mahdollista pitää musiikkitilaisuus vainajan muistoksi.
Krematoriosäätiö
Mikäli uurna haudataan maahan on sen oltava jotain maatuvaa ainetta.
Vahtimestari pyytää omaisilta kuittauksen uurnan luovuttamisesta. On varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä.