Krematoriosäätiö
Kuoleman sattuessa korostuvat lähiomaisten tunteet vainajaa kohtaan. Kautta aikojen ihmiset ovat halunneet hoivata rakasta poismennyttä ja osoittaa tunteensa ja kunnioituksensa. Tämä tarve on ilmennyt myös hautaustavoissa.
Tuhkaus on otettu käyttöön hautaustapana jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tuhkahautaus ja hautaus maahan ovat esiintyneet rinnakkain koko historiallisen ajan; tavat ovat vaihdelleet eri kulttuureissa ja uskonnoissa.
Hautalöydöistä tiedetään että vainajia polttohaudattiin Suomen alueella jo kivikaudella. Pronssikaudella tämä tapa yleistyi laajempaan käyttöön jolloin keraamisia uurnia oli käytössä. Etruskit tuhkasivat vainajansa jo kauan ennen Rooman valtakunnan syntyä ja kätkivät luut pieniin keraamisiin talonmuotoisiin uurniin. Pohjolassa viikingit sovelsivat tätä hautaustapaa ja Intiassa polttohautauksella on vanhat perinteet.
Heikot hautausmaaolot 1800-luvulla johtivat siihen että tuhkahautausta alettiin voimakkaasti edistää Euroopassa. Kun Louis Pasteur selvitti tautien tartuntamekanismin oli se merkittävä argumentti tuhkauksen puolesta.
Ensimmäinen vainajan tuhkaus varta vasten rakennetussa uunissa tapahtui Italiassa vuonna 1876. Vähitellen kehitettiin tuhkausuuneja jotka täyttivät eettiset, ympäristölliset ja taloudelliset vaatimukset.
Länsieuroopassa tuhkaus on hyvin yleinen; vuonna 2014 tuhkattiin Ruotsissa 80 % vainajista, Tanskassa 81%, Isossa-Britanniassa 75%, Saksassa 55% ja Ranskassa 35%. Japanissa vastaava luku on 99%.
Suomeen perustettiin 1889 yhdistys edistämään tuhkahautausta. Kesti kuitenkin vuoteen 1926 ennen kuin ensimmäinen krematorio aloitti toimintansa Hietaniemessä Helsingissä. Hietaniemen krematorio on paitsi maan vanhin myös suurin. Sitä ylläpitää alkuperäisen yhdistyksen suora jälkeläinen: Krematoriosäätiö r.s., jonka toiminta on aatteellista ja ei-voittoa tavoitteleva. Tänä päivänä krematorioita on maassamme 23 kpl. Tuhkahautaus on yleistynyt ja on Helsingissä vallitseva hautaustapa (tuhkahautaus-prosentti yli 80%). Koska krematorioita ei suuressa osassa maata vielä ole on koko maan tuhkausprosentti n. 60%.
Tänä päivänä tuhkahautauksen puolesta puhuu se, että se on kaunis ja eettinen hautaustapa joka tehdään Suomessa pieteetillä, vainajaa ja omaisia kunnioittaen. Se myöskin säästää resursseja: se on halvempi kuin arkkuhautaus ja hautausmaaksi tarvittavaa kallista pinta-alaa tarvitaan vähän. Tuhkaus suojaa eläviä mahdollisilta tartuntavaaroilta. Voidaan tässä yhteydessä hyvin käyttää sanontaa : puhdistava tuli.
Käytännön asioita Usein kysyttyä